Jääkiekossa voimme pärjätä, mutta taloudessa Suomi häviää selvästi muille Pohjoismaille
Teimme ruotsalaisille kartonkitehdasta Karlstadiin Vänernin rannalla 90-luvulla. Tehdasalueella pyöri noin 600 rakentajaa Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Tanskasta. Vähäinen vapaa-aikakin vietettiin porukalla. Pohjoismainen veljeys oli hieno tunne ja keskinäiset välit työmaalla olivat mutkattomat.
Sitten alkoi jääkiekko. Suomi hävisi iltaottelussa Ruotsille, ja kun aamulla astelimme tehdashallia kohti, olivat ruotsalaiset kirjoittaneet tehtaan betoniseen ulkoseinään valkoisella maalilla, kolmimetrisin kirjaimin, SWE 5 – FIN 2. Silloin tuntui, että olemme korkeintaan pikkuserkkuja pohjoismaisessa asetelmassa.
Suomi ja Ruotsi ovat aina kilvoitelleet monessa, hyvässä ja pahassa. Pitkään olemme tunteneet alemmuuden tunnetta, mutta Nokian ja teknologiabuumin vahvimpina vuosina kollektiivinen ylpeys oli käsinkosketeltavaa, kun Suomi porskutti monella mittarilla naapuria vahvemmin.
Finanssikriisistä alkaen Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat kuitenkin karanneet taloudessa kauas ja ero kasvaa kiihtyvää vauhtia. Syyt ovat kotoperäisiä, sillä maailmantalous on sama kaikille.
Tuoreet ennusteet kertovat, että Suomen talouskasvu hiipuu ensi vuonna 2,5 prosenttiin, kun muut Pohjoismaat kasvavat 3,5 – 4,5 prosenttia ja Tanska saavuttanee täystyöllisyyden ensi vuonna. Vertailun vuoksi, globaali kasvu on tänä vuonna 5,9 prosenttia ja ensi vuonna 4,3 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Ruotsin bruttokansantuotteen kasvu on ollut Suomeen verrattuna kaksinkertainen.
Miksi Suomi näyttää jääneen pysyvästi länsinaapureitaan heikommaksi? Me emme ole tehneet rakenteellisia muutoksia, väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee, julkiset menot ovat olleet tuloja suuremmat yli 10 vuotta, velkaa on liki 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja velka kasvaa edelleen.
Ruotsilla julkista velkaa bkt:sta on noin puolet Suomeen verrattuna. Julkishallinnon kuluissa olemme kuitenkin kärkikastia, vain Ranska päihittää meidät EU-maista, kertoo EU:n tilastotoimisto Eurostat.
Historian valossa näyttää siltä, että tarvittaisiin vuosikymmeniä muita Pohjoismaita vahvempaa kasvua, jotta saavuttaisimme länsinaapurimme. Haluaisin uskoa, että Suomessa palataan vielä vastuullisen talouspolitiikan tielle, jossa pääpaino on yritysten menestysedellytysten luominen ja pienelle kansakunnalle ylisuuren hallinnon keventäminen.
Rakentamamme kartonkitehdas on nykyään osa suomalais-ruotsalaista metsäyhtiötä. Ystävystyin pohjoismaalaisten asentajien kanssa ja huomasin, kuinka samanlainen kulttuurimme onkaan – yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Saamme edelleen jännittää jääkiekkoa, mutta sitäkin tärkeämpää olisi pärjätä talouden kilvoittelussa.
Pasi Kinnunen, yrittäjä
Esmo-yhtiöt
Blogi on julkaistu sanomalehti Kalevassa 28.5.2021 / Kuva: Jukka Leinonen
