Oulun ja muiden pohjoisen kaupunkien menestystä ei estä etelä vaan näköalaton kyläpolitikointi
Ajelin kauniissa kesäyössä kohti Oulua. Keskellä korpi- ja suomaita, järven rannalla, avautui 1 600 asukkaan Pyhäntä. Tutut brändit ja yritykset näkyivät tien varren teollisuusrakennuksissa ja kylteissä.
Pyhännän työpaikkaomavaraisuus on reilusti yli 100 prosenttia, veroprosentti on Pohjois-Pohjanmaan matalin ja suurempiin kaupunkeihin on joka suuntaan vähintään tunnin ajomatka. Kunnan nettisivuilla on ensimmäisenä linkki kunnan strategiaan, jonka keskiössä ovat ihmiset ja yritykset.
Pyhännän ihme ei ole tyhjästä syntynyt, vaan tahdosta.
Pohjoisen kaupungeilla on monta valttikorttia. Meren rannalla ovat Oulu, Raahe, Kemi ja Tornio. Historiallisessa katsannossa ne ovat syntyneet oivallisesti keskeisten kauppareittien solmukohtiin. Suurteollisuus on logistisesti oikeassa paikassa ja lähellä raaka-aineita. Pörssiyhtiöt kuitenkin kisaavat globaalissa markkinassa ja pitävät huolen omasta menestymisestään markkinoiden ehdoilla – Pohjois-Suomessa tai jossain muualla maailmassa.
Monessa pohjoisen kaupungissa aika on silti kuin pysähtynyt jonnekin 1980-luvun lopulle tai satavuotiseen Ruususen uneen. Kaupunkien keskustat näivettyvät, palvelut karkaavat peltomarketteihin ohitustien varteen ja julkishallinto vahvistuu yritysten kustannuksella. Huolestuttavan kehityksen ovat huomanneet kansalaisetkin.
Pohjoisessa syyttävä sormi osoittaa usein etelään. Valtio ei anna tarpeeksi määrärahoja väylähankkeisiin, oppilaitoksiin, sosiaali- ja terveyspalveluihin eikä aluekehitykseen. Sijaintikin on syrjäinen.
Vika ei kuitenkaan ole etelässä, vaan näköalattomassa kyläpolitikoinnissa, josta puuttuu eteenpäin vievä dynamiikka. Kehityksen vastustamisella onkin erinomaiset perinteet pohjoisessa.
Oulu vertaa itseään mielellään Tampereeseen. Kesäretki Tampereelle paljasti välittömästi, että se on aivan toisen mittakaavan kaupunki kuin Oulu.
Kaupunki on vilkas ja elävä, keskikaupunki levittäytyy laajalle alueelle, palvelutarjonta on erinomainen ja elinkeinoelämä vilkasta. Sijaintikin on ihan ok, tosin kaupungilla ei ole omaa merenrantasatamaa.
Liminka–Oulu–Kemi–Tornio-tieyhteys on erinomaisessa kunnossa. Liikenne ja tavaravirrat kulkevat mainiosti. Pohjoisen syväsatamissa olisi kapasiteettia suurempiinkin tonnimääriin. Rautatie halkoo maisemaa kaupunkien kautta Lappiin saakka.
Pohjois-Suomen menestyminen ei ole kiinni sijainnista. Toki välimatkat ovat pitkiä, mutta keskellä vilkkaintakin Keski-Eurooppaa on myös taantuvia alueita.
Yritysten ja elinkeinoelämän ottaminen mukaan aitoon kehitystyöhön luo elinvoimaa ja hyvinvointia ihmisille. Mitä olisikaan tapahtunut, jos Pyhäntä olisi meren rannalla, valtateiden ja rautatien varrella?
Pasi Kinnunen, yrittäjä
Esmo-yhtiöt
Blogi on julkaistu Kalevassa 27.8.2022
