Ilmastoasia on erittäin tärkeä – suomalaisten silti syytä toivoa lauhaa talvea
Kittilässä asuva tuttuni kertoi normaalista talvesta yli 100-vuotiaassa hirsitalossa. ”Pakkanen paukkui -40:ssä asteessa. Sähköpatterit posottivat täysillä, mutta silti uskalsi nukkua vain parin tunnin pätkissä, kun pönttöuuneihin piti syöttää puita jatkuvasti. Itämainen pilkkihaalari hajosi pakkasesta suikaleiksi puunhakureissulla.”
Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita on suitsutettu Glasgow:n ilmastokokouksessa. Ilmastoasia on erittäin tärkeä, mutta kansalaisten tuki rapautuu jatkuvan kustannustason nousun vuoksi. Kansainvälinen gloria ei lämmitä talvella eikä täytä polttoainetankkeja.
Omakotitaloistamme lämpiää öljyllä noin 130 000 eli joka viides. Öljylämmitteisten talojen lukumäärä on vähentynyt jo pitkään. Suuntaus on varmasti oikea, mutta viimeinen öljypoltin sammuu arvioiden mukaan vasta noin vuonna 2045.
Lämpiääpä talo öljyllä tai sähköllä, on suomalaisten syytä toivoa lauhaa talvea. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on noussut reilussa vuodessa alimmalta tasoltaan noin nelinkertaiseksi. Sähkön hinta on noussut niin ikään reippaasti.
Suomi ei ole lähellekään energiaomavarainen. Sähkönkäytöstä noin 80 % on omaa tuotantoa ja loput tuontisähköä. Sähkön tuonnin lisäksi fossiiliset polttoaineet tuodaan kokonaisuudessaan ulkomailta. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan myös sähköä ja lämpöä suomalaisten tarpeisiin. Tätä taustaa vasten olisi toivottavaa, että Olkiluoto 3 ja Hanhikivi alkaisivat mahdollisimman pian sähköntuotannon.
Yhtälö on suomalaisten kannalta hankala. Äänenpainot energiakriisistä ovat nousseet koko maailmassa. Kaikkien energiamuotojen hinnat ovat nousseet kohisten talvea kohti. Suomi joutuu kilpailemaan puuttuvasta energiasta vähintäänkin eurooppalaisella tasolla ja energiayhtiöt myyvät energian sinne, mistä saavat parhaan hinnan.
Kasvukeskusten ihmisille alati kallistuva polttoaineiden tai sähkön hinta ei ole kovin dramaattinen asia. Asunto-osakkeen vastike ja sähkölasku voivat nousta muutamilla kympeillä kuukaudessa. Julkinen liikenne pelaa hyvin, työpaikat, koulut ja palvelut ovat lähellä.
Haja-asutusalueella tilanne on vaikeampi. Bensan ja dieselin hinta on noussut reilussa vuodessa liki puolitoistakertaiseksi. Välimatkat ovat pitkiä ja julkista liikennettä ei ole. Omakotitalon lämmityskulut voivat nousta satasilla kuukaudessa. Yhä suurempi osa ostovoimasta menee pelkästään liikkumiseen ja lämmitykseen.
Kuuma aihe eduskunnassa on EU:n sosiaalirahasto, joka on osa EU:n energia- ja ilmastopakettia. Pohjois- ja Itä-Suomessa voi olla vaikea ymmärtää, miksi meidän pitäisi maksaa muun EU:n kallistuvaa energialaskua. EU:n sosiaalirahaston hintalappu on Suomelle reilun 1,2 miljardia euroa ja suurimmat hyötyjät ovat Puola, Ranska, Italia ja Espanja. Vilkaisu karttaan kertoo, että Suomi on kovin kaukana kylmässä pohjolassa.
Pasi Kinnunen, yrittäjä
Esmo-yhtiöt
Blogi on julkaistu sanomalehti Kalevassa 13.11.2021
